Näin tehtiin koronavirustaudin oirearvio

22.10.2020
Sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) tuli 12. maaliskuuta 2020 tilaus toteuttaa Omaoloon kansallinen koronavirustaudin oirearvio niin pian kuin mahdollista. Tarve oli huutava, koska terveydenhuollon organisaatiot ympäri Suomea olivat hukkumassa koronavirusta koskeviin yhteydenottoihin. Viisi päivää myöhemmin valmis oirearvio oli tuotannossa, ja jo ensimmäisen vuorokauden aikana sille kertyi yli 100 000 käyttäjää.

Vielä viikkoa aiemmin oli ollut epäselvää kuinka suurella voimalla koronavirus tulisi rantautumaan Suomeen: tartuntoja oli ollut koko maassa yhteensä vasta muutama kymmenen. Monesta Euroopan maasta tuli kuitenkin jo huolestuttavia uutisia, ja tilanne kotimaassakin paheni nopeasti.

Koronavirustaudin oirearvion työstäminen keskeytti lähes kaiken muun työskentelyn. Kiireettömät työtehtävät peruttiin ja akuutit kehitystehtävät priorisoitiin uudestaan.

Oli onni onnettomuudessa, että Omaolo-palvelu oli ollut jo yli vuoden aktiivisessa käytössä ja se pystyttiin nopeasti valjastamaan pandemian torjuntaan.

Kustannus Oy Duodecim vastaa Omaolon lääketieteellisten sisältöjen kehityksestä ja se oli toteuttanut palveluun jo 15 muuta oirearviota. Näiden kehityksessä saadut opit ja kokemus osoittautuivat kullan arvoisiksi kun uusi oirearvio piti tuottaa ennätysajassa. Oirearvioiden tyypillinen kehityskaari on yleensä useita kuukausia sisältäen lääkinnällisten laitteiden valmistukseen liittyviä tarkkoja laadunhallinnan prosesseja. Nyt samat prosessit piti pyöräyttää läpi päivissä, kuitenkaan tinkimättä lopputuloksesta. Laatu ja potilasturvallisuus haluttiin säilyttää kehitystä ohjaavina periaatteina.

Ajoittainen etätyöskentely oli ollut Integroidut palvelut -yksikössä arkipäivää jo vuosia, mutta koko tiimin siirtyminen pelkästään kotitoimistoille oli uusi tilanne. Yhteistyöskentely piti organisoida pikaisesti uudestaan luomalla uusia työtiloja, työtapoja ja kommunikaatioväyliä. Etätyöskentelyn myötä moni huomasi kotona tasapainoilevansa perheen ja työn tarpeiden välillä. Oirearvion kehitys vaati koko tiimiltä venymistä ja tämä heijastui varmasti myös kotiin asti.

Oirearvion suunnittelua ohjasivat selkeät tavoitteet. Näistä keskeisin oli pyrkiä estämään koronaviruksen aiheuttaman taudin leviäminen mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää pyrkiä löytämään vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten lisäksi myös lieväoireiset tapaukset. Näin heidät voidaan ohjeistaa tarvittaessa eristykseen ja ehkäistään lisätartuntoja.

Oirearvion tavoitteet tiivistetysti:

  • Voimakasoireisten nopean hoitoon pääsyn varmistaminen
  • Sairaaloissa, hoivayksiköissä ja kotihoidossa työskentelevien henkilöiden ohjeistaminen, jotta vakaville taudinkuville alttiiden henkilöiden tartunnat ja laitosepidemiat vältetään.
  • Iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien saaminen ammattilaisen puhelimitse tehtävään arvioon keskivaikeissa oireissa.
  • Niiden henkilöiden ohjaus vapaaehtoiseen kotikaranteeniin, joilla on suurehko taudin todennäköisyys.
  • Kaikkien muiden henkilöiden tarpeettomien yhteydenottojen vähentäminen antamalla ohje, ettei yhteydenottoa tarvita, elleivät oireet pahene.

Näiden tavoitteiden avulla pyrittiin varmistamaan, että kaikki saavat varmasti asianmukaista hoitoa ja toisaalta huolehtia siitä, että kansalaisilla on aina helposti saatavilla luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Näin arvokkaita terveydenhuollon resursseja pystyttäisiin käyttämään tehokkaammin potilaiden hoitoon ja tarve potilaiden ohjeistamiseen esimerkiksi puhelimen välityksellä vähenisi.

Vajaan viikon yhteisponnistuksen tuloksena ensimmäinen versio koronavirustaudin oirearviosta julkaistiin tuotantoon 16.3.2020 sekä suomen, että ruotsin kielellä.

Onnistuneen viestinnän tuloksena oirearvio sai heti ensimmäisellä viikolla satoja tuhansia käyttäjiä. Tämä näkyi myös potilaita hoitavissa yksiköissä puhelujen määrän oleellisena vähenemisenä.

Ensimmäisen kuukauden aikana päivityksiä tehtiin kuusi kertaa, sitä mukaa kun oirearvion toiminnasta saatiin palautetta, käyttödataa ja kokemuksia. Englanninkielinen versio tuotiin mukaan huhtikuun puolivälissä. Toukokuussa oirearvion kautta kertyvää dataa ryhdyttiin keräämään THL:n Koronakartta-palveluun, jota käytetään apuna kansallisen pandemiatilanteen hahmottamisessa. Elokuun lopussa oirearvioon tehtiin myös kevyt integraatio Koronavilkku-sovellukseen. Sovelluksen kautta altistusilmoituksen saaneet ohjataan täyttämään Omaolo:n oirearvio. Tähän mennessä jo yli 1000 käyttäjää on saanut altistusilmoituksen ja ohjattu tätä kautta oirearvioon.

Koronavirustaudin oirearvion myötä myös Omaolon muiden oirearvioiden käyttö on jonkin verran lisääntynyt. Etenkin koronaa muistuttavien sairauksien oirearvioita eli ylähengitystietulehduksen ja kurkkukivun arvioita on nyt käytetty enemmän. Ensisijaisesti nykyisessä pandemiatilanteessa kannattaa kuitenkin tehdä juuri koronavirustaudin oirearvio, koska kaikkia muita oirearviota ei ole muokattu tunnistamaan koronavirustautia.

Ensimmäisen kuukauden lähes jatkuvien ponnistelujen jälkeen oirearvion kehitystarve on hiljalleen vähentynyt. Nyt päivityksiä tehdään tarpeen mukaan muiden töiden ohessa. Viikoittain järjestetään yhteinen palaveri DigiFinland:in ja THL:n asiantuntijoiden kanssa. Viimeisimmässä päivityksessä tuotiin mukaan terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu potilaan tilanteesta kertova tiivistelmä, jonka toivotaan nopeuttavan kirjaamista ja helpottavan tärkeiden asioiden havaitsemista. Tähän mennessä oirearvioon on tehty 16 päivitystä, joissa on korjattu havaittuja puutteita ja pidetty oirearvion toiminta linjassa muuttuvien kansallisten suositusten kanssa. Oirearviota on täytetty jo lähes 2 miljoonaa kertaa ja sen kautta on ohjattu tarkempaan arvioon yli 80,000 potilasta.

Paras lopputulos syntyy yhteistyöllä

Koronavirustaudin oirearvio on tehty Sosiaali ja terveysministeriön (STM) tilauksesta ja sitä kehitetään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä valtionyhtiö DigiFinlandin asiantuntijoiden kanssa. Duodecim kiittää kaikkia oirearvion tekemiseen osallistuneita tahoja.